Menu Close menu

04.12.2018 Siiri Varjola

Verkostotiedot koneohjausjärjestelmiin - mitä tulevaisuus tuo?

Erilaiset koneohjausjärjestelmät alkavat olla työmailla arkipäivää. Erityisen suureksi avuksi ne ovat uusilla, laajoilla työmailla, mutta entäpä silloin, kun korjataan vanhaa rakennetussa ympäristössä?

Erilaisten koneohjausjärjestelmien ansiosta mittaamistyö maarakennustyömailla on helpottunut ja työn edistymisen seuraaminen reaaliajassa kolmiulotteisten mallien avulla on tullut mahdolliseksi. Etenkin laajoilla työmailla koneohjausjärjestelmät pääsevät oikeuksiinsa, mutta entäpä silloin, kun tarkoitus ei ole rakentaa uutta puhtaalta pöydältä, vaan korjata tai muokata vanhaa?

Yksi merkittävimmistä haasteista kaupunkialueella kaivamisessa ovat maan alla risteilevät putki- ja kaapelilinjat. Niiden sokkelossa luoviminen vaatii kokeneeltakin rakentajalta paljon aikaa ja varovaisuutta. Nykyaikaisissa koneohjausjärjestelmissä putki- ja johtolinjojen sijaintitiedot on mahdollista saada näkyviin kuljettajan näyttöpaneeliin, jolloin niitä on myös helpompi väistää.

Kysyimme Leica Geosystemsin Ari Niipalta ja Ville Koivumäeltä, mitä tarjottavaa koneohjausjärjestelmillä saattaisi tulevaisuudessa olla verkostokarttojen havainnollistamisessa.

 

Paikkatietoja eri formaateissa

Ensimmäiseksi on selätettävä joitakin teknisiä haasteita. Yksi niistä on tietojen saatavuus sopivassa formaatissa. Kaikki verkostonomistajat eivät ole tähän vielä valmiita.

”Yleensähän johtokartta saadaan pdf-muodossa, ja vaikka se sähköformaatti onkin, niin sitä ei voi koneohjausjärjestelmään viedä”, Koivumäki sanoo.

Useita muita tiedostomuotoja kuitenkin pystytään konvertoimaan järjestelmään sopivaksi:

”Periaatteessa mikä tahansa yleinen tiedostomuoto voidaan ajaa sisään ja järjestelmämme muuttaa sen oikeaan formaattiin”, kertoo Niippa.

”Kaikki johdonomistajat eivät pysty aineistoja vielä tuottamaan sellaisessa formaatissa, että ne saataisiin näkymään koneohjausjärjestelmässä, mutta aika suuri osa pystyy”, Koivumäki lisää. ”Ja ne, jotka pystyvät, toimittavat karttoja mielellään.”

 

Riskinä tietoturva

Toinen tärkeä huomioitava asia on tietoturva. Maanalainen infra on yhteiskunnalle elintärkeää ja tiedot verkostoista voivat vääriin käsiin joutuessaan aiheuttaa paljon haittaa. Siksi tietoja voi toisinaan olla vaikea saada.

Tietoturva tulisikin huomioida kaikissa tiedonsiirron vaiheissa:

”Kun johtotietoa saadaan koneelle, niin se ei saa säilyä siellä, vaan tiedon pitäisi mielellään kadota, kun hommat illalla lopetetaan”, Niippa kertoo. ”Ja aamulla tiedot ladataan koneelle uudestaan. Jokaisella koneella on oltava henkilökohtaiset tunnukset järjestelmiin, jotta kukaan ulkopuolinen ei saa käsiinsä niitä tietoja, mitkä kuuluvat teille.”

Sama pätee myös toiseen suuntaan. Konejärjestelmän keräämät tiedot työn etenemisestä ovat urakoitsijan kannalta käteviä, mutta nekin olisi siirrettävä kaivinkoneen järjestelmästä ulos turvallisella tavalla.

”Laitteissamme ei ole tietojen automaattisynkronointia juuri tietoturvan takia”, Niippa sanoo. ”Tiedot siirretään vasta, kun kuljettaja kytkee synkronoinnin päälle.”

 

Tiedot hajallaan eri tietokannoissa

Yksi verkostotietojen saatavuutta hankaloittava seikka on sekin, että yhtä kaikenkattavaa verkostotietokantaa ei toistaiseksi ole olemassa. Rakentajat haalivat tarvittavat tiedot kasaan useista eri palveluista (esim. kaivulupa.fi, verkkoselvitys.fi tai valtion johtotietopankki.fi) ja lisäksi esimerkiksi puolustushallinnolta, vesilaitoksilta tai teleoperaattoreilta.

Haaveena olisikin saada kaikki nämä hajanaiset tiedot kaivurin hyttiin yhdellä napinpainalluksella:

”Leicalla on menossa sellainen pieni kehitystyö, josta ei ole hirveästi tohinaa pidetty, että tulevaisuudessa voitaisiin saada luettua eri johdonomistajien tiedot koneohjausjärjestelmään rajapinnan yli”, Koivumäki kertoo. ”Kaivaja pystyisi kaivualueeltaan tekemään johtokyselyn ja tilaamaan kartat omalle päätteelleen sijaintitarkkuudet huomioiden niin, että näytöllä näkyisivät myös varoalueet epätarkoista sijainneista.”

Tämänkaltaista palvelua toteuttaa jo osaltaan esimerkiksi kaivulupa.fi, mutta kuten sanottua, senkään tietokanta ei kata kaikkia tarvittavia johto- ja putkitietoja.

Kehiteltävä järjestelmä voisi toimia samalla myös toiseen suuntaan:

”Jos vaikkapa jonkun tietyn operaattorin kaapeleita tai putkia siirretään, niin samalla voisi lähettää tiedot uusista sijainneista suoraan operaattorille”, Koivumäki pohtii. ”Tämä on vielä lähinnä unelmaa, mutta se on semmoinen asia, minkä minä näkisin hyvänä tulevaisuudessa.”

 

Aika herätä 3D-maailmaan

Suunnitelmat esimerkiksi rakennettavista putkilinjoista saadaan nykyisillä 3D-koneohjausjärjestelmillä näkyviin kaivinkoneen näyttöpäätteelle 3D-malleina. Entäpä vanhemmat aiemmin kartoitetut linjat, voitaisiinko niitä saada näkyviin suunnitelman yhteyteen? Ajatus on ehkä kaukainen, mutta siihen suuntaan ollaan hitaasti menossa.

”Tällä hetkellä aineistot ovat lähinnä 2D:tä, mutta kyllä johdonomistajat ovat alkaneet herätä tuohon 3D-hommaan. Itse olen urputtanut jo vuosia, että ruvetkaa keräämään sitä z-koordinaattia sieltä”, Koivumäki naurahtaa. ”Toki osan tiedoista, esimerkiksi vesi- ja viemäripuolella, saattaa saada 3D:nä, jos käytössä on nykyaikaiset järjestelmät.”