Muutos on välttämätöntä, mutta se on aina myös mahdollisuus. Jyväskylän yksikössämme eräs tällainen muutos on juuri tapahtunut, kun jouduimme elokuun lopussa hyvästelemään yksikön päällikkönä lähes kaksi vuotta toimineen Juha Saarin, ja samalla toivotimme Kimmo Järvisen tervetulleeksi uuteen tehtäväänsä liiketoimintajohtajana ja Jyväskylän yksikön vetäjänä.
Missä ollaan, mistä tullaan?
Kun lähdetään katsomaan uusin silmin tulevaa, on aina hyvä vilkaista ensin taaksepäin ja sinne, mistä on lähdetty liikkeelle. Alun perin Jyväskylän yksiköllä ei nimittäin ollut erillistä vetäjää, joten Jusa sai tässä tehtävässä uraauurtavan roolin.
Vuoden 2021 aikana Jyväskylän haasteet työllistivät henkilöstöä Kuopion päässä ja moniin haasteisiin oli etänä vaikea puuttua. Tällöin ajatus yksikön päällikön valinnasta alkoi kypsyä toimitusjohtaja Ari Huuskon päässä.
”Juha Saarin nimi nousi silloin nopeasti mieleen”, Huusko kertoo. ”Joitakin puheluita oli vuosien mittaan soiteltu ja tiesin hänen vesihuollon osaamisestaan.”
Koska tehtävä vaati myös muita ominaisuuksia kuin substanssiosaamista, Huusko teetätti Jusan kanssa Talement Oy:n vahvuuskartoituksen, kuten hänellä on ollut tapana tehdä kaikille yhtiön avainhenkilöille.
”Kartoituksen mukaan Jusa on saavuttaja, eli hän saa energiaa asioiden saavuttamisesta ja huolella loppuun saattamisesta. Nämä vahvuudet vaikuttivat sopivan erittäin hyvin Jyväskylän tilanteeseen”, Huusko kertoo. ”Rekrytointitilanteessa tein kaikkeni, etten vain antaisi Jusalle liian auvoista kuvaa tehtävästä, sillä tiesin että haasteita tulisi riittämään. Heti alusta alkaen oli kuitenkin selvää, että Jusalla oli riittävästi näkemystä ja kokemusta sekä sisua tehtävän suorittamiseen.”
Matkan antimia
Niinpä Jusan matka yksikön päällikkönä alkoi syksyllä 2021 jatkuakseen seuraavan parin vuoden ajan. Niiden aikana ehti tapahtua paljon, ja Jusa on eittämättä jättänyt jälkensä yksikön toimintaan.
”Tehtävä on ollut vaativa, mutta paljon on menty eteenpäin Jusan aikana”, Huusko kertoo. ”Taloustilanne on kohentunut ja asiat on järjestetty huomattavasti paremmin toimiviksi.”
Jusa itse kertoo, että esimerkiksi aikataulujen ja rakennusryhmien tehokkuuden kanssa on tapahtunut edistystä.
”Työn määrä pitää osata suhteuttaa resursseihin, joten olen välillä joutunut olemaan innostuksen jarruna töiden vastaanottamisessa”, Jusa avaa tilannetta. ”Lisäksi tilaajan kanssa on pystytty aikatauluttamaan työkuormaa tasaisesti pitkin vuotta yhdessä aikatauluja ja tilauskantaa miettien, ja siitä heitä on kiitettävä. Kun tehtävänä ei yhtäkkiä ole hurjaa määrää töitä, joista ei kolmessa kuukaudessa selvitä, niin aikatauluista saadaan pidettyä kiinni.”
Rakennusryhmien tehokkuuden suhteen Jusa kääntäisi katseensa ennemmin rakennusryhmiin itseensä:
”En tiedä onko se meikäläisen ansiota ja kannattaako siitä olla ylpeä – olen vain tuonut esiin sitä näkemystä, miten näitä muualla maailmassa tehdään ja työryhmät on sitten ottaneet siitä koppia”, Jusa sanoo. ”Eli kaikki kunnia niille ketkä sen on tehneet.”
Syksyllä 2022 Jusan johdolla polkaistiin käyntiin myös uusi projekti, kun Jyväskylässä aloitettiin vanhojen vesimittareiden massavaihdot uusiin etäluettaviin mittareihin. Vastaavan mittakaavan mittarinvaihtoprojektia ei tiedetä vielä muualla Suomessa olleen.
”Massamittarointiin lähdettiin aivan alusta, siitä lähtien että mietittiin miten se käytännössä toteutetaan”, Jusa kertoo. ”Aloittamisen eteen piti jonkin verran tehdä töitä, mutta nykyään se menee omalla painollaan osaavan henkilökunnan käsissä. Ajanvarauksiin käytettävä palvelu on ollut hyvä systeemi ja toimii tosi hyvin.”
Vesihuoltoverkoston palokunta
Matkan varrelta on tietysti jäänyt myös rutosti erilaisia kokemuksia vesihuollon rakentamisen ja kunnossapidon arjesta. Yksi näistä ovat nopeaa reagointia vaativat vuotokorjaukset, jotka ovat töiden joukossa aivan oma lukunsa. Etenkin niiden kanssa Jusa näkee kasvavana ongelmana sen, että pitkän työhistorian omaavia konkareita on laitos- ja suunnittelupuolellakin koko ajan vähemmän, jolloin kaikki osapuolet eivät välttämättä ole täysin selvillä siitä, mitä on tehtävä kun tilanne sattuu päälle. Tämän tietotaidon välittäminen nuoremmalle laitosväelle olisikin äärimmäisen tärkeää.
”Verkosto-osaaminen on meidän (VMSV:n) joukossa olemassa ja siitä täytyy olla kiitollinen”, Jusa sanoo. ”Esimerkiksi nämä meidän päivystysrinkiin kuuluvat kaverit, ei siis pelkästään asentajat vaan myös koneenkuljettajat ja autonkuljettajat, tietävät mitä vuotokorjauksella pitää tehdä, hahmottavat ongelmatilanteet hyvin ja osaavat tarvittaessa ohjeistaa kokemattomampia työnjohtopäivystäjiä.”
"Homma pitää saada toimimaan"
Jyväskylän yksikön jatkoa varten Jusa haluaa muistuttaa, että kaiken vesihuoltoverkoston kunnossapitoon ja rakentamiseen liittyvän paperityön keskellä on tärkeätä muistaa, mikä tekemämme työn perimmäinen tavoite on.
”Meidän tehtävänämme on toteuttaa verkoston työt niin että homma toimii”, Jusa sanoo. ”Ja tästä syystä alkuperäisiä suunnitelmia ja tehtävänantoja ei voi aina noudattaa sokeasti.”
Jusa avaa lausahdusta kuvailemalla sellaista hyvin todenmukaista tilannetta, että suunnitelmaan on vaikkapa pujahtanut ohjeeksi rakentaa vanhan DN250-viemärin tilalle uusi DN160-viemäri, vaikka putkeen johdettujen jätevesien määrä pysyy yhtä suurena. Tällaisessa tilanteessa on hyvän kumppanin velvollisuus tuoda epäilys ratkaisun toimivuudesta ilmi, sillä jollei tehtävänantoa lähdetä tällaisessa tilanteessa kyseenalaistamaan, lopputulos ei olisi kenenkään edun mukainen.
Muita samankaltaisia tilanteita tulee vastaan, jos lähtötiedot eivät vastaakaan todellisuutta. Mitä enemmän eroja on, sitä enemmän työmaalla joudutaan tekemään muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin, jotta lopputulos toimii kuten pitäisi. Tällaisten tilanteiden ratkaiseminen vaatii joustavuutta kummaltakin osapuolelta, jotta, kuten sanottua, homma saadaan toimimaan.
”Teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa, ja suunnitelmiin pitää suhtautua aina vähän varauksella”, Jusa sanoo. ”Työt harvoin menevät niin kuin paperilla.”
Jusa muistuttaa vielä, että käytännön verkoston töissä on kolme aspektia, jotka on otettava huomioon, ja ne ovat turvallisuus, laatu ja kustannukset. Näistä kahdesta ensin mainitusta ei voi lähteä tinkimään. Viimeisestäkin voi vain tiettyyn rajaan saakka.
Jotta toiminta olisi mahdollisimman läpinäkyvää ja osapuolilla olisi yhtenäinen näkemys toimintaan vaikuttavista tekijöistä, on organisaation ylimpienkin tasojen oltava perillä työmaa-arjesta ja vesihuoltoverkoston huoltamisen käytännön puolesta – joko tutustumalla siihen itse, tai vaihtoehtoisesti kysymällä neuvoa omilta alaisilta, joille se puoli on jo tuttua.
”Tekijöiden mielipiteiden kuunteleminen on ollut itselläni aina ohjenuorana enkä ole sitä koskaan katunut”, Jusa painottaa.
Terveisiä
Jusan lähtökahveja vietettiin elokuun viimeisellä viikolla koko Jyväskylän yksikön voimin. Syyskuun alusta Jyväskylän yksikön toimintaa jatketaan Kimmo Järvisen johdolla.
”Kimmolle haluaisin sanoa, että jatkoa varten tarvitaan vastuunkantokykyä ja sinnikkyyttä asioiden edistämisessä, ja tiettyä lujaa määrätietoisuutta”, Jusa neuvoo. ”Ja kuuntele osaajia. Henkilöstö on pätevää.”
Henkilöstöllekin Jusalla on terveisiä: ”Haluan myös omasta puolestani kiittää tekijöitä – he jatkoivat omalla osaamisalueellaan työtänsä, minä vain koordinoin.”
Kiitämme Juha Saarta erinomaisesta työpanoksesta yhtiömme hyväksi ja Kimmolle toivotamme kaikkea hyvää uuteen tehtävään!
Lue seuraavaksi: Muutoksen tuulia Jyväskylän yksikössä, osa 2/2: Kimmo Järvinen astuu ruoriin
-
-
Jusan lähtökahvitteluja vietettiin Jyväskylän yksikön voimin elokuun lopussa. (Kuva: Kimmo Järvinen)