Välillä on lähdettävä työmaalta ja ajettava rallia!

VMSV:n toimintatapaan on kuulunut järjestää kerran vuodessa henkilöstöpäivä, johon kutsutaan koolle aivan koko yhtiön henkilöstö. Tämä ei ole aina helppoa, kun väki on hajallaan eri yksiköissä ja eri työmailla ympäri Suomen, mutta sitä tärkeämpää se onkin, jotta porukka pysyy tuttuna toisilleen.

Henkilöstöpäiviin tuli ikävän pitkä tauko koronaviruksen ja sen jälkimaininkien takia ja muutaman viime vuoden ajan jouduimmekin tyytymään kokoontumisiin paljon pienemmillä, paikallisilla kokoonpanoilla. Tänä syksynä päästiin kuitenkin pitkästä aikaa viettämään henkilöstöpäivää taas koko yhtiön porukan voimin!

 

Aamukahvia ja tiimivinkkejä

Henkilöstöpäivää vietettiin Jämsän Simulaattorimaailmassa. Päivä aloiteltiin rauhalliseen tahtiin aamukahvilla ja sämpylällä, minkä jälkeen kokoonnuttiin kuulemaan päivän asiaosuutta.

Esittelykierroksen loppuvaiheessa ovesta asteli yleisön yllätykseksi sisään Suomen jääkiekkomaajoukkueen pitkäaikainen päävalmentaja Jukka Jalonen, joka oli kutsuttu vierailevaksi puhujaksi tilaisuuteen.

Jalonen avasi näkemyksiään ja kokemuksiaan siitä, miten rakennetaan timanttinen tiimi. Hänen jakamansa vinkit soveltuvat hyvin käytettäväksi mihin tahansa tiimiluontoiseen työhön – onhan tiimi kuitenkin tiimi, pelasi se sitten jääkiekkoa tai rakensi vesihuoltolinjoja.

Mieleen jäi useitakin hyviä ajatuksia, kuten vaikkapa uusiin pelaajiin (tai työntekijöihin) tutustuminen monipuolisella, kaikki elämänalueet kattavalla kyselyllä, tiimin arvojen nostaminen esiin ja se, että tiimihenki on jokaisen jäsenen vastuulla, ei vain esimiesten. Tärkeitä huomioita olivat myös, että erilaisia persoonia ja vaikeita hetkiä on tarpeen sietää, ja että luottamus ei ole keneltäkään pois – päinvastoin se on tiimin toimivuuden perusta.

Jalosen lähestymistapa oli maanläheinen ja kiinnostava, ja muutamia kysymyksiäkin ilmaan heitettiin. Saatettiinpa jälkeenpäin napsaista muutama selfiekin valmentajalegendan kanssa syksyisessä auringonpaisteessa.

 

Asiaa ja murkinaa

Jalosen valmennuksen jälkeen pidettiin vielä oman porukan johdolla muutama puheenvuoro, joissa käytiin läpi toiminnansuunnittelua seuraavaa vuotta varten, johon koko henkilöstön toivotaan osallistuvan, Jyväskylän yksikön tilannetta sekä suurhankkeiden tilannetta. Sitten olikin jo aika siirtyä notkuvan lounasbuffetin antimien ääreen.

Lounas sujui rennon jutustelun merkeissä ja ruokakin maittoi hyvin, mitä nyt jälkiruokajäätelö ei olisi tahtonut tulla kaukalostaan kulhoon syötäväksi.

 

Kamppailu simulaattorimestaruudesta

Lounaan jälkeen siirryttiin simulaattorimaailmaan. Aikomuksena oli ottaa miehestä ja naisesta mittaa ralliajossa, sorsan ammunnassa, reaktiopelissä sekä keihäänheitossa. Osallistuminen oli varsin innokasta, ja ennätyksiä yritettiin sitkeästi rikkoa. Terassin pieni minigolfpistekin testattiin biljardityyliin, ihan vain huvikseen.

Iltapäivän kääntyessä loppua kohden osallistujille tarjoiltiin vielä pullakahvit, minkä jälkeen oli palkintojenjaon vuoro. Ykköspaikan ammunnassa vei Mika ylivoimaisella yli kahdentuhannen pisteen sorsasaaliillaan, keihäänheitossa Pasi yhtä lailla ylivoimaisella yli 100 metrin tuloksellaan, ja reaktionopeuspelissä ykkössijan nappasi Akseli muiden ankarasta haastamisesta huolimatta.

Päivän pääkisan eli rallikierroksen parhaan ajan kurvaili Joel, mistä hän sai palkinnoksi aidon ralliajelun. Allekirjoittanutkin sai pienen lohdutuspalkinnon, koska alkoi voida pahoin keikkuvassa rallisimulaattorissa ja joutui jättämään kierroksensa kesken.

Palkintojenjaon jälkeen keräiltiin kamppeet kasaan ja lähdettiin kotimatkalle.

 

Kiitokset

Kaiken kaikkiaan oli hienoa saada joukko taas koolle, ja vaikka jokunen henkilö joutuikin syystä tai toisesta jäämään päivästä pois, toivomme että kaikille paikallaolijoille jäi päivästä positiivinen mieli. Keskusteluja ainakin käytiin laidasta laitaan päivän aikana – parhaassa tapauksessa se kannustaa meitä kaikkia tuomaan jatkossa ajatuksiamme esiin vapautuneemmin, ja auttaa meitä löytämään entistä parempia tapoja toimia ryhmänä.

Kiitokset kaikille, jotka pääsivät osallistumaan, ja toivon mukaan näemme kaikki loputkin paikalla ensi kerralla! Sitä odotellessa voimme muistella, miten taas tehtiinkään parasta jälkeä maa- ja vesirakentamisessa.

Jalosta lainatakseni: Tekee vaan!