Menu Close menu

06.02.2018 Ari Huusko

Työntekijää etsimässä

Sopivan työntekijän löytäminen on nykyisessä osaamiskeskeisessä yritysmaailmassa kultaakin kalliimpi asia. Ihannetilanteessa ihminen pääsee tekemään työtä, jossa hän voi käyttää luontaisia vahvuuksiaan. Tällä on valtaisa merkitys työntekijän hyvinvointiin ja sitä kautta myös yrityksen kilpailukykyyn.

Erilaisten resurssien objektiivinen arviointi on yrityksen strategisella tasolla yksi merkittävimmistä tehtävistä. Inhimillinen pääoma, jolla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän tietoja, taitoja, vahvuuksia, kykyjä ja innovatiivisuutta, on resurssiluokista varmaankin se, jolla on eniten vaikutusta yrityksen arvon luonnissa.

Yritys ei tietenkään omista työntekijöidensä inhimillistä pääomaa, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä voisi hyödyntää. Yrityksen on pystyttävä arvioimaan työntekijöidensä osaamistasoa ja sitä, mistä löydetään jatkossakin riittävästi osaamista toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Pohjimmiltaan kysymys on siitä, miten johdetaan siten, että yrityksen kaikki aineeton varallisuus - inhimillinen pääoma mukaan lukien - muutetaan taloudelliseksi arvoksi. Ja tätä pitäisi pystyä tekemään kaiken jatkuvan uudistumisen, epävarmuuden hallinnan ja toimintaympäristön muutosten keskellä.

Tästä syystä työnantajalla usein on, tai ainakin pitäisi olla, aika tarkka profiili siitä, millaista työntekijää haetaan. Ammatillisen osaamisen, koulutuksen ja työhistorian lisäksi kiinnostuksen kohteena voivat olla myös henkilön luontaiset vahvuudet riippumatta siitä, millä tasolla organisaatiossa työskennellään. Organisaatiossa voidaan tarvita esimerkiksi hyvää kommunikoijaa, vastuuntuntoista keskittyjää, kilpailuhenkistä saavuttajaa tai vaikkapa kehittäjäluonteen omaavaa ideoijaa. Kaikilla meillä on omat luontaiset vahvuutemme. Jotkut sopivat toisiin tehtäviin ja toiset taas toisiin, eikä siitä ole syytä olla mustasukkainen.

Tästä syystä etenkin suorittavassa portaassa kiinnostuksenkohteena voi olla esimerkiksi fyysinen kunto. Tai jos meidän tapauksessamme haetaan vaikkapa kaivinkoneenkuljettajaa, meitä kiinnostaa tietää, minkälainen motoriikka työn hakijalla on. Eri tehtävissä vaadittavat ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Arvokasta tietoa on myös se, miten edelliset työnantajat ovat arvioineet työntekijää.

Julkisuudessa on väläytelty uusia keinoja työttömän aktivoimiseen. En osaa ottaa kantaa siihen, ovatko nämä toimet oikeansuuntaisia, mutta sen kuitenkin sanon, etten itse ole kiinnostunut saamaan yhtään enempää hakuammuntana lähetettyjä työhakemuksia. Jos yhteiskunta haluaa jotenkin auttaa sopivan työntekijän löytämisessä, niin ratkaisu ei ole uusien avoimien hakemusten lähettäminen. Sen sijaan konkreettista apua olisi siitä, että näiden upeiden yksilöiden vahvuudet ja ominaisuudet olisi selvitetty jo valmiiksi, jotta niitä ei tarvitsisi enää yrityksessä erikseen selvittää.

Työnhakijoiden koulutus ja työhistoria ovat aika pitkälti saatavilla nykyisessä mol.fi -palvelussa. Niiden lisäksi etukäteen selvitettäviä asioita voisivat olla ainakin:

  • Hakijan luontaiset vahvuudet
  • Muut ko. ammatin kannalta oleelliset testit ja selvitykset soveltuvuudesta tehtävään
  • Edellisten työnantajien palaute

Yhteiskunnan kannalta tietysti olisi edullisempaa, että soveltuvuustestit tehtäisiin jo ennen koulutusta. Valitettava totuus vaikuttaisi nimittäin olevan se, että tässä maassa moni työskentelee ominaisuuksiinsa ja vahvuuksiinsa nähden aivan väärissä tehtävissä. Kukaan ei vain ole sitä kenties rohjennut sanoa.

Jos perusasiat ovat kunnossa tehtäviin nähden, työyhteisössä ja osaajien keskinäisessä yhteistyössä on täydet mahdollisuudet siihen, että myös ammatillinen osaaminen vahvistuu ja henkilö ”puhkeaa kukkaan”! Silloin työstä tulee mielekästä ja siinä on vetovoimaa, joka uudestaan päivä toisensa jälkeen vetää töihin hyvillä mielin.

Kaikilla meillä on omat intressimme. Jos ne valjastetaan oikein, hyödymme kaikki. Ja mikäs sen parempaa! Globaalissa informaatiotulvassa kontakti omaan itseen muodostaa kuitenkin elämän perustan. Jatkossa identiteetti ja itsetuntemus sekä merkitykset ja arvot tulevat muodostumaan entistä tärkeämmiksi asioiksi.

Aineeton pääoma inhimillisine pääomineen on kansallisen kilpailuedun ytimessä. Sen varassa meidän on tulevaisuutta rakennettava. Suomen tulevaisuusstrategian kulmakivet – avoimuus, osaaminen, innovatiivisuus ja rehti globaali kilpailu – ovat avaimet menestykseen.

Se vain edellyttää, että olemme oikeilla paikoilla ja oikeissa tehtävissä.