Menu Close menu

25.06.2020 Siiri Varjola

Miten vesijohtovuoto korjataan?

Mitä vaiheita vuotokorjaukseen kuuluu ja miten putkimateriaali vaikuttaa korjaustyöhön?

Runkoverkoston parissa tehdään paljon erilaisia töitä, mutta eniten mediahuomiota tuppaavat saamaan vesijohtovuodot ja niiden korjaaminen. Varsinkin suuret vuodot ylittävät uutiskynnyksen helposti. Pienet piilovuodot eivät ole yhtä dramaattisia kuin suuremmat putkirikot, mutta niidenkin aiheuttama vesihukka on pitkällä aikavälillä suuri. Siksi kaikenkokoisten vuotojen etsiminen ja korjaaminen on tärkeää.

Miten vuotokorjaus sitten tapahtuu? Työn voisi jaotella karkeasti muutamaan eri vaiheeseen: tilannearvio ja vuotokohdan etsiminen, vuodon rajaus sekä varsinainen kaivu- ja korjaustyö. Työn yksityiskohdat voivat kuitenkin erota toisistaan paljonkin, koska jokaisella kohteella on yksilölliset vaatimuksensa.

 

Tilannearvio ja vuodonetsintä

Vuotokorjaus alkaa tilannearviolla ja vuodon paikantamisella. Ensimmäiseksi selvitetään, saako vuoto aikaan vaaratilanteen, kuinka suuri sen vaikutusalue on, minkälainen putki on ja mitä rajoitteita ympäristö, maaperä, sää ja muut olosuhteet töille aiheuttavat. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Suurta vaaraa tai haittaa aiheuttavat vuodot hyppäävät tehtäväketjussa aina kaikkien muiden töiden edelle, kun taas pienemmät tihkumiset sietävät pientä odotusta. Verkoston omistaja on aina se, joka tilannearvion perusteella päättää korjauksen kiireellisyydestä. Päätös on helpompi tehdä, jos verkosto on huolellisesti kartoitettu ja vuodon vaikutusalue tiedossa.

Jos vuoto ei ole selkeästi näkyvissä, sen sijainti voidaan summittaisesti päätellä sulkemalla ja aukomalla venttiileitä ja seuraamalla alueen vedenkulutusta. Jos vuoto pysyy sitkeästi piilossa, otetaan avuksi kuuntelulaitteet.

 

Vuotokohdan rajaaminen

Kun vuodon sijainti tiedetään, se yritetään rajata eli eristää verkosta. Lähialueen venttiilejä avataan ja suljetaan, jotta vuotokohta jäisi suljetulle pätkälle ja vedelle löytyisi kiertoreitti. Jos toista reittiä ei ole, vesi katkaistaan ja vuoto pyritään korjaamaan niin nopeasti kuin mahdollista.

Jotta venttiilejä voidaan käyttää, ne on ensin löydettävä maastosta. Se ei ole aina helppoa, sillä venttiilien kannet peittyvät helposti näkymättömiin lumen, jään, heinän, mullan ja joskus jopa kiveyksen tai tuoreen asfalttikerroksen alle. Metallinilmaisin on etsinnässä korvaamaton apu.

Joskus saattaa käydä niin, että kun venttiili on löytynyt, se ei suostukaan sulkeutumaan tai ruostuneet osat rikkoutuvat kääntäessä. Silloin on etsittävä linjalla seuraava venttiili suljettavaksi. Mitä kauempaa linja joudutaan sulkemaan, sitä suurempi osa asukkaista jää myös ilman vettä.

Jotta vesikatkot pysyisivät niin lyhyinä ja niin pienialaisina kuin mahdollista, venttiilien löydettävyys ja toimintakunto onkin syytä tarkistaa säännöllisesti.

 

Esiin kaivaminen ja korjaustavan päättäminen

Jos vaurio on sattunut jo valmiiksi avoimessa kaivannossa, putken esiin saamiseen riittää uppopumppu ja/tai imuauto. Se on tarpeellinen kaivutyössä muutenkin, sillä jo parin senttimetrin levyinen reikä voi sylkeä leveän vesisuihkun monen metrin päähän, ja haljennut runkoputki tekee kaivannosta uima-altaan muutamassa minuutissa.

Jos putkityyppi ja -koko ovat tiedossa ennalta ja kattava varautumisvarasto olemassa, tarvittavia välineitä voidaan tuoda korjauspaikalle valmiiksi jo ennen kuin putki on kokonaan esillä. Välineet valitaan vaurion laadun mukaan, jonka taas pystyy usein päättelemään putken materiaalista, vaikka vaurion aiheuttajaa ei saataisikaan varmasti selville.

Vesijohdon yleisimpiä putkimateriaaleja ovat PE- ja PVC-muovi sekä valurauta. Harvinaisempia ovat ”mannesmann”-teräsputket ja himaniitti. Muitakin materiaaleja on, mutta niitä tulee verkostossa vastaan harvoin.

 

Korjaustyö

PE-muoviputken korjaus: PE-muoviputket, joita käytetään uusiin vesijohtoihin ylivoimaisesti eniten, on hyväksi havaittu ja kestävä putkimateriaali, joka joustavuutensa vuoksi harvoin halkeaa. Tyypillinen vuoto PE-putkella onkin kylkeen puhjennut reikä, jonka todennäköisin aiheuttaja on putkea painanut terävä kivi.

PE-putken reikä korjataan useimmiten korjauspannan avulla (aka myös korjaussatula tai korjausmuhvi). Joskus pantakorjaus ei onnistu siitä syystä, että esiin kaivettu putki on painunut ajan myötä kasaan pitemmältä matkalta. Tällöin lutistunut putkiosuus poistetaan reikineen päivineen ja korvataan uudella PE-putkella, joka kiinnitetään paikalleen joko valurautaisin tai sähköhitsattavin liitososin.

PVC-muoviputken korjaus: 70-luvulla paljon putkimateriaalina käytetty PVC-muovi muuttuu vanhetessaan lasimaiseksi ja herkästi lohkeavaksi, mitä ei tuohon maailmanaikaan osattu vielä ennakoida. PVC-muovia käytetään nykyään enimmäkseen viettoviemärieissä, ja niissä tämä ominaisuus ei juuri tuotakaan ongelmia. Paineellisessa vesijohtoputkessa se sen sijaan on haaste, sillä jo pienikin kolhaisu (vaikkapa kaivurin kauha) tai pistemäinen kuormitus (kuten kylkeen painanut kivi) voi aiheuttaa putken kylkeen pitkän pituussuuntaisen halkeaman.

PVC-putken halkeama korjataan poistamalla haljennut putkiosuus kokonaan ja korvaamalla se kestävämmällä PE-muoviputkella.

Valurautaputki: Valurautaisen vesijohtoputken tyyppivuoto on halkeaminen tai katkeaminen. Pienet putket halkeavat usein poikkisuunnassa ja suuremmat pituussuunnassa. Todennäköisimmät halkeamisen aiheuttajat ovat joko putken pintaa painanut terävä kivi tai metallin korroosio, tai mahdollisesti molemmat yhdessä.

Poikkileikkautuneen putken korjaukseen voi riittää korjauspanta, jolla katkeamiskohta tuetaan taas tiiviiksi. Suurempien putkien useiden metrien mittaiset halkeamat taas on korjattava poistamalla vaurioitunut pätkä, jonka tilalle laitetaan mieluiten uusi valurautaputki. Linja on hyvä pitää materiaaliltaan yhtenäisenä mikäli mahdollista, sillä vaihtelevat putkimateriaalit heikentävät kuuntelutulosta, jos linjalta etsitään vuotoja myöhemmin.

”Mannesmann”-putken korjaus: Edellisiä hiukan harvinaisempi putkimateriaali on päällystetty teräsputki eli ”mannesmanni”. Päällysteenä voi olla esimerkiksi bitumi. Tässä materiaalissa tyypillinen vuoto on syöpymän aiheuttama pistemäinen reikä, jollainen voi muodostua kohtaan, jossa terästä suojaava päällyste on kulunut tai vaurioitunut.

Bitumipäällysteisessä putkessa reiän korjaus luonnistuu korjauspannalla, kunhan päällyste kuoritaan pois ennen korjausta ja korjauskohta päällystetään huolellisesti jälkeenpäin korroosionkestävällä tiivisteteipillä.

Himaniittiputken korjaus: Himaniitti eli asbestisementti, joka muistuttaa rakenteeltaan betonia, on sekin harvinaisempi putkimateriaali. Vähäisen verkostometrimääränsä vuoksi sen vuotojakin tulee vastaan harvemmin. Himaniittiputken vuoto aiheutuu todennäköisimmin kolahduksen tai vääntymisen aiheuttamasta murtumasta, mutta ehjääkin putkea voi joutua työstämään, jos sen liitoskohdat kuten venttiilit alkavat vuotaa.

Jos himaniittiputki on vaurioitunut tai sitä on tarpeen poistaa uuden liitoksen tieltä, tilalle laitetaan PE-muoviputkea. Himaniittiputken korjaus vaatii kuitenkin aina erikoisjärjestelyjä, koska putken työstämisestä syntyvä pöly on hengitettynä hyvin vaarallista terveydelle. Tällaisiin kohteisiin tarvitaan aina asbestityöhön erikoistuneet ammattilaiset.

Korjaustyö viimeistellään peittelemällä putki huolellisesti takaisin maan poveen ja siistimällä kaivamisesta aiheutuneet sotkut.

Vesijohtoverkostojen pitkien kilometrien joukossa voi aina olla joitakin metrejä erikoisempiakin materiaaleja kuin edellä mainitut, mutta niitä tulee vuotokorjausten kanssa erittäin harvoin vastaan.

 

Varaudu!

Vuotokorjaukset ovat usein yllättäen vastaan tulevia töitä. Kun tilanne on päällä, on suotavaa, että verkoston osat ja järjestelmät toimivat niin kuin niiden kuuluisi. Edeltä käsin varautuminen on tärkeää.

Kattavan varautumisvaraston ylläpidolla, huolellisella verkoston kartoituksella, säännöllisillä venttiilien ja palopostien kuntotarkastuksilla ja ennakoivalla piilovuotojen etsinnällä voidaan varmistaa, että viat löytyvät ajoissa ja että pikatilanteetkin saadaan hoidettua kunnialla maaliin.